Viron upeimmat linnat

Viro on täynnä toinen toistaan kiehtovampia  keskiaikaisia linnoja. Vanhimmat ovat jopa 1200-luvulta. Ne ovat nähneet Viroa vuosisatojen saatossa  hallinneiden maiden vaihtumisen, kukoistuksen ja tuhoutumisen. Mitä kaikkea ne voisivatkaan meille kertoa, jos pystyisivät.  Linnojen henget tosin saattavat kuiskia vuosisataisia salaisuuksia niille, jotka tohtivat kulkea niiden lähellä täysikuun aikaan.

Rakveren linna

Rakveren linnan vaiherikas historia alkoi jo  1200-luvun puolessa välissä, kun tanskalaiset rakensivat ensimmäiset muurit. Linna  on kuulunut aikoinaan Tanskan kuninkaille, Liiviläisen ritarikunnan ritarimunkeille, Ruotsille ja Puolalle.  Nykyään linnassa on runsaasti tapahtumia ja opastettuja ohjelmia, joissa tutustutaan keskiaikaiseen lääketieteeseen, hoitomenetelmiin, bordelliin,  kauhukammioon ja helvettiin. Linnan krouvi tarjoaa keskiaikaisten reseptein valmistettuja aterioita.  Myös lapsille on paljon tapahtumia ja tekemistä. Linnassa voi takoa itselleen kolikon, ratsastaa,  ampua jousella,  valmistaa mustaruutia tai vaikka osallistua ritarien turnajaisiin puista tehdyillä hevosilla.

Vastseliinan linna

Vastseliinan piispanlinna on Võrumaan keskiaikainen helmi, joka rakennettiin vuonna 1342. Se oli aikoinaan yksi mahtavimmista puolustuslinnoituksista vanhalla Liivinmaalla. Nykyään Piispanlinnasta on  jäljellä vain rauniot. Lähellä muinoin kievarina toimineeseen rakennukseen on tehty  museo. Elämyksellinen näyttely esittelee linnan asukkaiden elämää vuosisatoja sitten  sekä keskiaikaisia tapoja. Vastseliinan linna tuli kuuluisaksi vuonna 1353  kappeliin ilmestyneestä valkoisesta rististä, joka veti tuhansittain pyhiinvaeltajia  Pohjois-Euroopasta. Pyhiinvaeltajat saivat paavi Innocentius VI käskystä vuoden ja 40 päivän synninpäästön. Pietari I tuhosi linnan Pohjan sodassa.  Vuonna 2012 Piritan katolinen nunnaluostari avasi pyhiinvaellusreitin Vastseliinaan. Pohjoisesta etelään ulottuvan 400 km mittaisen reitin varrella on lukuisia hiljentymispaikkoja ja nähtävyyksiä. Linnassa vierailijat voivat kiivetä linnan torniin, sytyttää kynttilän ihmeiden paikassa ja nauttia yökonserteista linnan alueella.

Pöltsamaan linna

Saksalainen ritarikunta rakensi Põltsamaan  ritarilinnan vuonna 1272.  Vielä nykyäänkin sen   rauniot ovat vaikuttavat. Muurit ovat olleet lähes 110 metriä pitkät ja nykyinen korkeuskin on vielä 11 m. Rakennus kärsi suuria vaurioita vuonna 1941, kun linna ja tykkitorniin rakennettu kirkko paloivat sodassa. Kirkon peruskorjaus valmistui vuonna 1952 ja linnanmuureja alettiin vahvistaa 1970-luvulla. Linnanpihalta löytyy museo sekä viinikellari, josta onkin tullut kaupungin vetonaula. Siellä valmistetaan virolaisista marjoista ja hedelmistä valmistettuja viinejä, joita voi maistella ja ostaa tuliaisiksi. Viinikellarissa voi ostaa myös maistajaispaketteja.
Linnassa  järjestetään ulkoilmatapahtumia. Siellä sijaitsee matkailuneuvontapiste, Põltsamaan museo, viinikellari-ruokamuseo, Viron lehdistömuseo, taidegalleria, savipaja, käsityöhuone, työpaja sekä Linnan ravintola.

Kuresaaren linna

Kaunista, vallihautojen ympäröimää Kuresaaren Piispanlinnaa alettiin rakentaa  1200-luvulla,  se valmistui 1300-luvulla ja sitä entisöitiin 1900-luvun alussa.  Linnake oli aikoinaan yksi Pohjois- Euroopan huomattavimmista rakennuksista ja nykyään se on yksi Baltian parhaiten säilyneistä linnoista. Linnan suosituimpia osia on Saarenmaan museo, jossa on eri aikakausien historiaa valottava kiinteä näyttely,  joista vaikuttavin lienee vuosia  1950–1994  esittelevä osio sekä 1939–1949 ajasta kertova näyttely. Museon luonto-osa kertoo saaren  luonnosta ja eläimistä.   Piispanlinnan ruutikellari on avoinna  ympäri vuoden.  Piispanlinnan pihamaalla on kesäisin erilaisia  käsityöpajoja  ja tapahtumia ja siellä järjestetään joka vuosi kuuluisat Saarenmaan Oopperajuhlat. Linnassa toimii myös Saarenmaan sepät, joiden töitä voi ostaa mukaansa. Linna  tarjoaa tekemistä sekä lapsille että aikuisille aarteen metsästyksestä jousiammuntaan.

Haapsalun linna

1200-luvulla  Riian arkkihiippakunnan  uudeksi keskukseksi valittiin Haapsalu, jonne alettiin rakentaa Piispanlinnaa ja tuomiokirkkoa. Linnan rakentaminen jatkui kolme vuosisataa. Lopullisen  suuruutensa linna saavutti  vuosina 1515–1527,  jolloin sen pinta-ala oli yli 30 000 neliömetriä, seinien paksuus vaihteli 1,2–1,8 metrin välillä ja suurin korkeus oli yli 10 metriä. Linnan länsisivulla on 29 metriä korkea vartiotorni 1200-luvulta. Sitä on käytetty myöhemmin kellotornina.  Liivinmaan sodan aikana vuosina 1558 – 1582 linna vaurioitui pahoin ja Venäjä  tuhosi  sen muurit Pietari Suuren käskystä 1700-luvulla. Linna on siitä lähtien ollut  käytännössä raunioina. Linnaan  kuuluu myös Haapsalun tuomiokirkko. Linnassa vietetään elokuussa ”Valkoisen daamin festivaalia”.  Legendan mukaan elokuussa täyden kuun aikaan kappelin sisäseinälle ilmestyy kuva naisesta,  joka oli aikoinaan linnan tuomioherran rakastajatar. Piispa sai tietää kielletystä rakkaudesta ja heitti tuomioherran linnan tyrmään ja jätti  kuolemaan nälkään  ja nainen muurattiin elävältä linnan muureihin. Hänen vaikerointinsa kuului päiväkausia, mutta sammui aikanaan. Hän on kuitenkin vuosisatojen ajan etsinyt rakastaan näyttäytyen linnan kappelin ikkunassa täydenkuun aikaan.

Narvan linna

Narvan linnan perustivat 1270-luvulla tanskalaiset Tanskan kuninkaan sijaishallitsijan asuinpaikaksi. Narvan linna on monipuolisin ja parhaiten säilynyt puolustusrakennelma Virossa. Linnan pinta-ala on 3,2 hehtaaria, ja sen korkein piste on Pitkän Hermannin torni (51 metriä). Linnassa on nykyään museo, jossa esitellään Narvan ja linnan historiaa. Pohjoispihalla toimii käsityöpajoja, joissa museovieraat voivat panna taitonsa koetukselle eri tekniikoiden hallinnassa ja käsityöesineiden valmistuksessa.