Toinen maailmansota Baltiassa

Viron eri miehityskausiin keskittyvä Miehityksen ja vapauden museo Vabamu kertoo myös Viron uudelleenitsenäistymisestä vuonna 1991 ja vapauden ajasta. Viro oli Neuvostoliiton miehittämä toisesta maailmansodasta asti aina miehittäjänsä hajoamiseen ja uudelleenitsenäistymiseen asti. Vapausmuseossa valotetaan aikaa toisen maailmansodan miehityskaudesta sekä myöhemmistä miehityskausista. Museokierrokselle saa halutessaan suomenkielisen e-oppaan.

Lähde seikkailulle maan alle Tallinnan Vanhassa kaupungissa sijaitseviin synkkiin Bastionin tunneleihin. Tunnelien tehtävänä on ollut 1600-luvulta alkaneen historiansa varrella muodostaa Vanhankaupungin muurien ja tornien kanssa puolustusjärjestelmä vihollista vastaan. Toisessa maailmansodassa kolkot tunnelit toimivat suojana vihollisen ilmaiskuilta. Vierailu, varsinkin opastettuna, pureutuu toki toisen maailmansodan aikaan mutta samalla saa myös kattavan tietopaketin Bastionin tunnelien historiasta kokonaisuudessaan. Tunneleihin tutustuminen kannattaa ehdottamasti, sillä ne ovat yksi Tallinnan kiehtovimmista nähtävyyksistä.

Lähde Viron merimuseoon katsomaan Lembit-sukellusvenettä, joka on rakennettu Englannissa Vickers-Armstrongin telakalla vuonna 1937. Se oli aikoinaan Viron merivoimien käytössä, mutta siirtyi Neuvostoliiton haltuun, kun Viro liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Toisen maailmansodan aikaan se palveli osana Itämeren laivastoa. Nykyään sukellusvene on Viron merimuseon päänähtävyys.

Viron sotamuseossa käsitellään laajasti maan historiaa sodankäynnin näkökulmasta. Yksi museon vakituisista näyttelyistä on omistettu toiselle maailmansodalle, joka kertoo Viron tarinan Neuvostoliiton liitettyä maa etupiiriinsä sodan alkuvuosina. Museo kertoo Viron tuhosta Neuvostoliiton vallan alla, poliittisesta vainosta ja ja virolaismiesten värväämisestä puna-armeijan riveihin. Suomalaisnäkökulmasta kiinnostavaa voi olla oppia, että samaan aikaan tusinoittain virolaisia karkasi Suomeen taistelemaan neuvostoliittolaisia vastaan talvisodan sytyttyä Suomen ja Neuvostoliiton välille. Myöhemmin virolaisia värväytyi natsi-Saksan riveihin, mutta tuhansia virolaisia miehiä pakeni Suomeen taistelemaan naapurimaansa puolesta.

Vanhassa ladossa sijaitseva Vaivaran Sinisten kukkuloiden museo kertoo toisen maailmansodan aikaan käydyistä taisteluista aikaan sijoittuvan esineistön kautta. Museo on omistettu taisteluille, jotkä käytiin Narvajoella ja Sinisillä kukkuloilla vuonna 1944. Siellä on esille aseita, univormuja, sotilaiden henkilökohtaisia esineitä ja vastapuolen propagandaan kuuluvaa materiaalia kuten lentolehtisiä. Suurelta ruudulta voi katsoa dokumentteja sodasta.

Lähde Liettuan hiekkadyyneille tutustumaan toisen maailmansodan aikaisiin Memel – Nord -bunkkereihin, joissa kylmäävä sodan tuntu saattaa yllättää kävijän. Toisen maailmansodan bunkkereissa sijaitsevassa näyttelyssä on esillä kranaattien, miinojen ja pommien jäänteitä kuten myös sotilaiden henkilökohtaista esineistöä.

Liettuassa sijaitseva Kaunasin 9. linnake toimi toisen maailmansodan aikaan monen juutalaisen viimeisenä maallisena määränpäänä, sillä siellä teloitettiin natsien toimesta kymmeniä tuhansia juutalaisia. Kammottavan keskitysleirin historia pitää sisällään myös pienen valonpilkahduksen, sillä vuonna 1943 siellä viruvat juutalaiset onnistuivat pakenemaan menestyksekkäästi. Neuvostomiehityksen aikaan 9. linnake toimi vankilana ja kidutuspaikkana. Museo on mielenkiintoinen vierailupaikka, mutta on hyvä tietää, ettei siellä ole talviaikaan lämmitystä, joten vierailijan kannattaa pukeutua lämpimästi.

Vuonna 1985 pystytetty puna-armeijan voittoa natsi-Saksasta juhlistava muistomerkki on Riian kiistanalaisin muistomerkki. Se voidaan nähdä myös Latvian uudelleenmiehittämisen symbolina Neuvostoliiton toimesta. Muistomerkki yritettiinkin tuhota 1990-luvun lopussa äärinationalistien toimesta, ja keskutelu sen purkamisesta on edelleen aktiivista. Muistomerkistä kurkottaa kohti taivasta 76 metriä pitkä obeliski, joka on koristeltu viidellä kultaisella tähdellä. Tähtien lukumäärä symbolisoi niitä viittä vuotta, jolloin toinen maailmansota sodittiin. Obeliski vieressä seisoo myös sotilaspatsaiden joukko.

Riian Juutalaismuseo esittelee juutalaisten historiaa jo kauan ennen toista maailmansotaa, mutta museossa on erityinen osansa holokaustille ja juutalaisten pelastamiselle natsien valloittamasta Latviasta. Vaikka monet juutalaiset kokivat kammottavan kohtalon natsien vangitsemina sekä joukkoteloituksissa, juutalaiset yrittävät myös vastustaa tuhoamista ja muodostivat vastarintajoukkoja. Vain noin 400 juutalaista selviytyi holokaustista Latviassa muiden kansalaisten avustuksella.

Latvian miehitysmuseo kertoo maan tarinan vieraiden valtojen miehityksen alla, joka alkaa vuodesta 1940 ja päättyy vuoteen 1991. Latvian monien muiden vaiheiden tavoin miehitysaikaan lukeutuu myös toisen maailmansodan aika. Museo kertoo tarinan Neuvostoliiton ja natsi-Saksan petoksesta itsenäistä Latviaa vastaan. Näyttelyissä esitellään muun muassa erilaisia asiakirjoja, valokuvia, esineitä sekä tarinoita ihmisten kohtaloista miehityksen alla.

Latvian sotamuseo on yksi maan suurimmista museoista. Se esittelee kattavasti maan sotahistoria eri aikakausilta, ja siellä oma osastonsa toiselle maailmansodalle. Näyttely kertoo, kuinka Lavia menetti itsenäisyytensä sodan alkaessa ja kuinka sen kansalaiset joutuivat taistelemaan sekä natsien että venäläisten puna-armeijan riveissä. Osa näyttelystä on omistettu Latvian keskusneuvoston peruskirjalle, joka on kirjattu 17. maaliskuuta 1944. Neuvosto oli merkittävässä asemassa poliittisen vastarinnan suhteen sodan aikana. Toisen maailmansodan aikaa esitellään valokuvien, asiakirjojen, historiallisten esineiden, aseiden ja mallinukkejen avulla.