Euroopan synkkä historia – juutalaisvainojen kauhua

Krakovan läheisyydessä sijaitsee ehkä ihmiskunnan synkimmän historian näyttämönä tunnettu Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri. Auschwitz-Birkenau oli keskitysleireistä suurin, jossa yli 1,1 miljoonaa miestä, naista ja lasta menetti henkensä natsien hirmutekojen vuoksi. Keskitysleiriin kuuluu kaksi aluetta: Auschwitz ja Birkenau. Vierailu alueilla on paljon enemmän kuin kierros keskitysleirin kortteleissa, kasarmeilla ja vartiotorneissa, sillä niissä on esillä laajalti erityislaatuista esineistöä. Mukaan lukeutuu niin vankien henkilökohtaista esineistöä kuin SS-vartioston tavaroita. Auschwitzin keskitysleiri perustettiin natsien toimesta vuonna 1940 Saksan miehittämään Puolaan. Seuraavana vuonna se laajentui, kun Birkenauta alettiin rakentaa. Pääleireille syntyi myös lukuisia alaleirejä. Leireille sijoitettiin niin juutalaista kuin puolalaistakin väestöä. Olot olivat kammottavat, ja vangit olivat alttiita nälälle, kylmyydelle, raskaalle työlle, jatkuvalle häirinnälle ja hyväksikäytölle sekä systemaattiselle tuhoamiselle. Keskitysleirin portit avautuivat puna-armeijan toimesta 27. tammikuuta vuonna 1945.

Saksalaisessa Dachaun kaupungissa sijaitsee keskitysleireistä parhaiten säilynyt Dachaun keskitysleiri. Siitä onkin tullut pikkukaupungin suosituin nähtävyys. Dachaun keskitysleiri perustettiin Hitlerin noustua valtakunnankansleriksi vuonna 1933. Se oli natsi-Saksan ensimmäinen keskitysleiri, joka toimi mallina myöhemmin perustetuille keskitysleireille. Dachaun keskitysleiriä vartioineille SS-sotilaille se toimi “väkivallan kouluna”. Leirin kaksitoistavuotisen toiminnan aikana sen yli 200 000 vangista noin 41 500 murhattiin. Vierailun aikana voi tutustua muun muassa keskitysleirin rakennuksiin, rekonstruktointeihin ja vankien elämäkertoihin, piirroksiin ja raportteihin. Vierailija oppii vankien matkasta keskitysleirille, elämästä keskitysleirillä sekä vankien tuhoamisesta mutta myös vapauttamisesta toisessa maailmansodassa. Lisäksi entisen keskitysleirin näyttelyissä keskitytään natsien diktatuurin historiaan ja natsien keskitysleirisysteemiin. Dachaun keskitysleiri vapautettiin huhtikuun lopussa vuonna 1945 amerikkalaisten joukkojen toimesta.

Bergen-Belsen ehti toimia ulkomaalaisten sotavankien sotaleirinä ennen kuin se muutettiin keskitysleiriksi vuonna 1943. Vaikka Bergen-Belsenin keskitysleiriä pidetäänkin natsien hirmutekojen ruumiillistumana, erosi se osittain muista keskitysleireistä. Natsit suunnittelivat, että leirin vankeja voitaisiin lopulta vapauttaa vastineeksi esimerkiksi ulkomaisesta valuutasta tai hyödykkeistä. Kuitenkin ainakin 52 000 vankia kuoli nälkään ja tauteihin. Tunnetuin Bergen-Belsenin keskitysleirin vangeista oli Anne Frank, joka kuoli leirillä muutamaa viikkoa ennen kuin amerikkalaisjoukot saapuivat vapauttamaan vangittuja juutalaisia. Bergen-Belsenissä vierailija pääsee tutustumaan keskitysleirin tiloihin ja ajasta kertoviin näyttelyihin.

Kaunasin linnake 9. on osa Liettuassa sijaitsevaa Kaunasin puolustuslinnoitusta, ja se on historiallisesti ja arkkitehtonisesti mielenkiintoinen monumentti. Venäläiset rakennuttivat linnakkeen vuonna 1882 osaksi puolustussysteemiään. Linnakkeen historian synkin aikakausi ajoittuu natsivallan aikaan, sillä Kaunasin linnake 9. toimi noin puolen miljoonan juutalaisen viimeisenä “kotina” ennen heidän kuolemaansa. Pieni valon pilkahdus on läsnä linnakkeen historiassa, sillä vuonna 1944 64 juutalaista onnistui pakenemaan natsien kauhuja linnoituksesta. Museo avattiin vuonna 1958 Liettuan ollessa Neuvostovallan alla, jolloin se paneutui natsien ajan kauhuihin jättäen huomiotta silloisen valloittajan aiheuttamat julmuudet. Nykyään myös venäläisten valloittajien tekemät vääryydet ovat osa museon tarinaa natsien hirmuteoista kertovan sisällön rinnalla.

Berliinissä natsien vallan aikaan murhattuja juutalaisia muistetaan Holokaustin muistomerkillä. Se koostuu noin 2700 betonipylväästä. Muistomerkki sijaitsee lyhyen matkan päässä Adolf Hitlerin kuolinpaikalta, bunkkerista, jossa valtakunnankansleri teki itsemurhan puna-armeija joukkojen saavutettua Berliinin vuonna 1945. Kävijä voi astua teoksen sisään ja kulkea betonipylväiden välisillä ahtailla kujilla, jossa tunne saattaa muuttua ahdistavaksi. Muistomerkin keskeisestä kaupunkisijainnista huolimatta äänimaailma on pylväiden välissä hiljainen.  Vaikka voidaan sanoa, että muistomerkki kertoo ihmisten tekemästä hirvittävästä pahuudesta, on ehkä lohdullisempaa ajatella, että muistomerkki kertoo tahdosta oppia vääryyksistä, joita historia pitää sisällään sekä halusta kohdata menneisyyden synnit. Saksa onkin ottanut vastuun natsivallan aikana tapahtuneista kauheuksista.

Astu sisään Anne Frankin taloon Amsterdamissa kuulemaan natsien vainoilta Alankomaiden miehityksen aikana piiloutuneen teinitytön tarina. Täällä nuori Anne kirjoitti salaista päiväkirjaansa, joka auttoi häntä kuluttamaan aikaansa ja purkamaan tuntemuksiaan ja ajatuksiaan talon salaisessa siivessä, jossa hän joutui perheineen piileskelemään kahden vuoden ajan. Siivessä piileskelivät myös Van Pelsin perhe ja Fritz Pfeffer. Toisen maailmansodan päätyttyä Frankin perheen ainoa keskitysleiriltä selviytyjä, isä Otto saa käsiinsä Annen päiväkirjan ja oppii, että hänen tyttärensä halusi tulla kirjailijaksi tai toimittajaksi. Ystäviensä neuvojen vakuuttamana Otto päätti julkaista vuonna 1947 3 000 kappaleen painoksen Annen päiväkirjasta. Myöhemmin kirja käännettiin noin 70 kielelle. Ihmiset ympäri maailman lukivat Annen tarinan. Vuonna 1960 talosta, jossa Frankin perhe piileskeli, tehtiin museo. Otto Frank toivoi, että Annen päiväkirja valistaisi ihmisiä syrjinnän, rasismin ja juutalaisvihan vaaroista. Museo pitää sisällään salaisessa siivessä piileskelleiden henkilöiden esineistöä ja kuvamateriaalia. Opit, kuinka pyörivä kirjahylly toimi salaisen siiven ovena, näet alkuperäisen Anne Frankin päiväkirjan ja tunnet museon aidon ilmapiirin.