Baltian parhaat luontokohteet

Lahemaalta löytyy  suomaastoja, rantaviivaa, mäntymetsiä, jokia ja siirtolohkareita. Se on yksi Euroopan merkittävimmistä metsien suojelualueista. Käy ainakin upealla Virun rämesuolla. Suon keskelle rakennetun näköalatornin luo kulkee pitkospuista tehty leveä luontopolku, jota pitkin voi kulkea pyörätuolin tai lastenvaunujen kanssa. Suojärveen voi halutessaan jopa pulahtaa uimaan. Lahemaan alueella sijaitsee myös Altjan kalastajakylä sekä mielenkiintoinen Käsmun kylä. Altjan kylässä voi ihastella perinteistä ja aitoa virolaista kylätunnelmaa ja Käsmun kapteenien kylässä pääset tutustumaan merenkulun historiaan. Lahemaan kansallispuisto sijaitsee Viron pohjoisrannikolla noin 70 kilometrin päässä Tallinnasta. Hurmaava Vihulan kartano, jossa toimii ekokylpylä, on hyvä Lahemaa-retken aloituspiste.

Soomaa tunnetaan ehkä parhaiten ”viidennestä vuodenajasta”, jolloin lumien sulaminen ja sateet saavat joet ja suot tulvimaan matalille teille, metsiin ja kyliin. Tällöin veneistä ja kanooteista tulee päivittäisiä kulkuvälineitä. Tulva-aikana kansallispuiston alueella voi tehdä melontaretkiä. Muita hyviä vierailukohteita ovat Kuuraniidun ja Riisan  luontopolut, riippusillat,  näköalatornit sekä Ingatsin pitkospuut, jotka johtavat kahdeksanmetriselle, Euroopan korkeimmalle suorinteelle. Pärnusta  Soomaan kansallispuiston alueelle on noin tunnin ajomatka.

Taevaskodat ovat eteläisen Viron vierailluimpia matkakohteita. Paikka on varsinkin paikallisten suosiossa.  Nämä majesteettisen hiekkakivikalliot ja koskematon joki muodostavat Ahjajoen luonnonsuojelualueen kauneimman osan. Näissä maisemissa on helppo uskoa Taevaskodan legendoihin, jotka kertovat luolista ja salakäytävistä, piruista ja kultakampaisesta neidosta. Taevaskodan vaellusreitille pääsee helposti autolla Tartosta, josta matkaa kertyy vain noin 45 kilometriä.

Viron kenties maalauksellisimmat suot löytyvät Endlan luonnonsuojelualueelta. Askeleet kannattaa suunnata esimerkiksi Männikjärven vaellusreitille, jolta avautuvat kauniit näkymät Männikjärvelle ja ympäröivälle suolle. Keskellä suota kohoaa komea torni, jonka huipulta avautuu mykistävä näkymä parisataa hehtaaria suurelle keidassuolle. Tukikohdaksi kannattaa ottaa  Rakveren kaupunki, josta on noin tunnin matka Männikjärvelle.

Gaujan alue soveltuu erinomaisesti aktiivilomailijalle. Kansallispuiston alueelta löytyy koskematonta luontoa, eläimiä, kalliomuodostelmia, hiekkakivipaljastumia, -kiviä, -luolia ja -seinämiä, keskiaikaisia linnoja, perinnekyliä, Ligatnen neuvostoaikainen bunkkeri ja legendoja.  Gutmannin ja Paholaisen luolat ovat puiston suosituimpia kohteita. Gutmannin, yli 10 000 vuotta sitten muotoutunut luola on Baltian suurin.  Se on yksi  Gaujan kansallispuiston suosituimipia nähtävyyksiä Siguldan ja Turaidan linnan lähellä. Syvyyttä sillä on lähes 20 metriä, leveyttä 12- ja korkeutta 10 metriä. Sieltä löytyy kirjoituksia jopa 1600-luvulta. Keväisin Gaujan kansallispuisto on täynnä lintujen laulua, ja se onkin varsin suosittu lintubongareiden kohde. Lintujen lisäksi alueella asustelee yli 50 nisäkäslajia. Kesäisin Gaujajoki on täynnä veneilijöitä. Gaujajoen kansallispuistoon on tehty reittejä ja yöpympispaikkoja niin autoilijoille, jalankulkijoille,  polkupyörijöille kuin vesimatkailijoille. Puisto sijaitsee Amatan, Cēsisen, Inčukalnsin, Krimuldan, Līgatnen, Pārgaujan ja Siguldan kunnissa.

Kemerin kansallispuisto on Latvian kolmanneksi suurin. Se sijaitsee  kylpyläkaupunki Jūrmalan lähellä. Sen suosituin käyntikohde on Kemerin keidassuo, jossa voi pitkospuita pitkin kävellessään nauttia suomaisemista jopa ilman yhtäkään ihmiskontaktia. Varsinkin jos suuntaa puistoon sesonkiajan ulkopuolella. Kemeri on ainutlaatuinen kosteikko- ja suoalue, joka on perustettu vuonna 1997 . Kansallispuiston tarkoituksena on suojella harvinaisia kosteikkoja ja harvinaisia tai uhanalaisia lintulajeja kuten valkoselkätikkaa. Alueen pinta-alasta noin 24 % on soita. 97 eläin- ja kasvilajeista ovat suojeltuja. Etenkin Kanierisjärvi on tärkeä kosteikko ja vesilintualue.  Kansallispuiston alueella tavataan muun muassa mustaa haikaraa. Varsinkin Engurejärvi on lintuharrastajien suosima havaintopaikka. Kansallispuistossa on yli 30 rikkipitoista kivennäisvesilähdettä. Mineraaliveden parantavat ominaisuudet huomattiin jo 1800-luvulla. Nykyään Kemerin kivenänäisvettä käytetään Jurmalan lomakeskuksissa hoitomenetelmissä.

Latvian pohjois-osassa sijaitsee Sliteren kansallispuisto, jossa sijaitseva majakka  on suojeltu jo vuodesta 1923 lähtien. Kansallispuiston nähtävyyksiä ovat luonnontilaiset merenrannat, rantametsät ja kalastajakylät, joissa pidetään yllä liiviläisiä kansanperinteitä. Puisto sijaitsee Kuurinmaan niemen kärjessä ja siihen kuuluu myös Kolkan niemi, jossa kevät- ja syysmuuttojen aikaan voi tunnissa lentää yli jopa 60 000 lintua. Lapsiperheiden kohde on jännittävä Terveten luonnonpuisto, johon luonnon keskelle on rakennettu leikkikenttä ja satumetsä.  Yksi suosituimmista nähtävyyksistä alueella on Sliteren majakka, joka sijaitsee Sinisten kukkuloiden lähellä. Sinisiksi kukkuloiksi kutsutaan muinaista törmärantaa Baltian jääjärven ajoilta. Majakka kohoaa 100 metrin korkeuteen ja selvällä säällä sieltä voi nähdä jopa Viron Saarenmaalle saakka.

Aivan ehdoton vierailukohde Liettuan matkalla on Kuurinkynnäs. Se on kapea maakaistale Liettuan länsiosassa, jonne pääsee vain lautalla Klaipedan kaupungista. Suurin osa kynnästä on kansallispuistoa. Osa siitä kuuluu Liettualle ja osa Venäjälle, Venäjän puolelle ei pääse ilman viisumia. Pituutta kyntäällä on vain vajaa 100 kilometriä, leveimmältä kohdaltaan se on neljä kilometriä ja kapeimmillaan alle puoli kilometriä. Kynnäs kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin ja on tunnettu ihastuttavista pikku kalastajakylistään sekä suojelluista ja tuulen mukana liikkuvista hiekkadyyneistään, joita tullaan ihastelemaan bussilasteittain. Hiekkadyyni nimeltään Parnidžio sijaitsee aivan Venäjän rajalla, lähellä Nidan kylää. Sinne kannattaa mennä jo kukonlaulun aikaan, mikäli haluaa välttää suurimmat turistiruuhkat. Nagliai nimiselle dyynille on pieni pääsymaksu ja se on avoinna vain päiväsaikaan. Alueet, joissa voi dyyneillä kävellä on tarkasti merkitty. Kansallispuiston sisäänpääsymaksu on liettulaisten kesäloman aikaan moninkertaisesti kalliimpi verrattuna juhannusta edeltävään aikaan, mutta hintataso on suomalaisille silti suhteellisen edullinen. Kuurinkyntäällä on paljon mänty- ja lehtimetsää, joissa kulkee luontopolkuja. Esimerkiksi Juodkrantėssa on metsäpolku, jonne on kerätty liettualaisten taiteilijoiden tekemiä puisia noitaveistoksia.

Dzūkijan kansallispuisto sijaitsee Druskininkain lähellä, noin 100 kilometrin päässä Vilnasta. Puisto on Liettuan suurin ja sieltä löytyy luontopolkuja,  melonta-, pyörä- ja kävelyreittejä, jotka kulkevat upeiden luonnonnähtävyyksien, jokien ja järvien rannoilla. Kansallispuistossa on suojelualueita, vanhoja liettualaisten olkikattoisten talojen pieniä kyliä, barokkikirkkoja,  linnoitusjäännöksiä,  ja luostari,  30 jokea ja puroa ja lukematon määrä nisäkäs- ja lintulajeja. Puistosta löytyy myös loma-asuntoja, joiden omistajat saattavat kutsua matkailijan iltabanjaan eli saunaan, jossa löylyä höystetään paikallisilla yrteillä.  Neuvostoaikoina metsästä tuli turvapaikka tuhansille ihmisille, joita pakkosiirrettiin pois omista kylistään. Mielenkiintoinen käyntikohde on metsässä, keskellä ei mitään  sijaitseva Merkinė pyramidi  , joka tunnetaan Liettuan voimakkaimpana ja taianomaisimpana paikkana.  Puiston  eteläpuolella on laaja Čepkeliai-suoalue (110 km²), jossa on yksi kävelypolku.

Liettuan länsiosassa sijaitseva Zemaitijan kansallispuisto sopii mainiosti  kaikenikäisille luontomatkaajille. Se onkin varsin suosittu kohde, sillä se tarjoaa runsaasti mm. erilaisia  pyöräily- ja vaellusreittejä. Kokeile vaikkapa 24 km pituista pyöräilyreittiä puiston suurimman järven,  Plateliain ympäri.  Alueen useilla järvillä voi veneillä, purjelautailla, kalastaa ja sukeltaa. Puistossa on harvinaisia eläin- ja kasvilajeja ja se on suosittu myös lintubongareiden keskuudessa.
Vilnan kaupunkiloman yhteydessä voi helposti käydä vaikkapa päivän  patikkaretkellä komeassa Pučkoriain kanjonissa, Pavilionysin kansallispuistossa, joka sijaitsee aivan Vilnan lähellä.
Liettuan lintuharrastajan paratiisi on Nemunas Deltan luonnopuisto, joka sijaitsee lähellä Venäjän rajaa, Kaliningradia. Se tunnetaan lukuisten lintulajien levähdyspaikkana.
Liettuan vanhimmassa, maan koillisosassa sijaitsevassa Aukstaitija kansallispuistossa vaellus- ja pyöräilyreitit voivat olla jopa 100 km pituisia. Alue on tunnettu kirkasvetisistä järvistään ja kauniista metsistä, joissa on jopa 200 vuotta vanhoja mäntyjä.  Luonnonnähtävyyksien lisäksi alueella on vanhoja vesimyllyjä,  museoita, kirkkoja ja  lintutorneja. Tekemistä löytyy kaiken ikäisille.
Trakain historiallinen luonnonpuisto Vilnan lähellä tarjoaa niin upeaa historiaa Trakain linnan muodossa kuin ympäröivän suojelualueen kaunista luontoa, johon voi tutustua valmiita reittejä pitkin.