Tutustu Tarttoon

Viron kansallismuseossa vieraille avautuu sekä esineellinen että virtuaalinen maailma, joka kutsuu löytämään, tietämään ja osallistumaan itse kaikkeen. Museossa on kaksi perusnäyttelyä. ”Kohtumised” (”Tapaamiset”) on näyttely tavallisista virolaisista, jotka ovat eläneet maassa eri aikoina. Näyttely ”Uurali kaja” (”Uralin kaiku”) esittelee suomalaisugrilaisten ja samojedien perinteistä arkikulttuuria.

“Ajatellaan leikkisästi!”

AHHAA -tietokeskus, Viron Heureka, sijaitsee Tartton keskustassa. Tiedekeskus on avattu nykyisissä tiloissaan 2011. Keskuksen tavoitteena on arvostaa oppimista ja tarjota kaikille vierailijoilleen löytämisen iloa.
Tiedekeskuksessa pääset tutustumaan tieteeseen monipuolisesti.  Tiede löytyy kokemisen kautta, sillä keskuksessa on lukematon määrä pieniä tieteellisiä kokeita joita pääset itse toteuttamaan. AHHAA:ssa näyttetään myös planetaarionäytöksiä. Tiedekeskus sopii erityisen hyvin lasten kanssa vierailtavaksi, mutta aikuinenkin nauttiin näyttelyiden monipuolisuudesta. Keskuksesta löytyy myös tiedekauppa ja ravintola.

Tarton tähtitorni on Viron tiedehistorian helmi ja entinen maailman johtava astronomian keskus. Sen näyttelyissä voi tutustua avaruuden tutkimukseen, harvinaisiin instrumentteihin ja tähdistöihin. Lisäksi tarjolla on planetaarioesityksiä, luentoja ja taivaan tarkkailua.

Tornin kautta kulkeva Struven geodeettinen ketju on ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2005.

Tartto on Viron olutteollisuuden synnyinpaikka, sen historia olutkaupunkina ylettyy melkein 1000 vuoden päähän.

A. Le Coq olutmuseo avattiin vuonna 2003 vuonna 1898 rakennettuun mallastoriin A. Le Coq oluttehtaan alueelle. Museossa on yli 2000 esinettä, ja se tutustuttaa kävijän oluen panemiseen maailmalla ja Virossa, sekä olutkulttuuriin eri aikakausina.

Vierailun jälkeen voivat oluennälkäiset maistella A. Le Coq:n tuotteita museon pubissa. Museossa järjestetään kierroksia yksityishenkilöille sekä ryhmille.

Näyttely ”Maa. Elu. Lugu” kertoo Maan tarinan 8000 luonnontieteellisen esineen avulla maailman synnystä nykypäivään. Voit tutkia muinaisten eliöiden jälkiä, ihailla mineraaleja, seurata perhosia ja nähdä panssarikalan liikkeessä. Mukana ovat myös sakaali, peura, biisoni ja kirahvi – museon klassikkovieraat. Elävässä nurkkauksessa kohtaat eksoottisia eläimiä, kuten kuningaspythonin ja iguaanin.

Baltian vanhin kasvitieteellinen puutarha, Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha, on toiminut yli 200 vuotta samassa paikassa. Siellä on yli 10 000 kasvilajia, harvinaisista suojelukohteista koristekasveihin. Kasvihuoneissa voi tutustua sademetsien ja aavikoiden kasveihin sisäänpääsymaksulla, kun taas ulkopuutarha ja leikkikenttä ovat kaikille avoimia.

Elämyksellinen päiväretkikohde koko perheelle sijaitsee 18 kilometrin päässä Tarton keskustasta, Saadjärven rannalla. Jääaikakeskus on paitsi ilmaston tutkimukseen keskittyvä talo, myös elämyskohde, jossa kävijä kohtaa jääkauden eläimet mammuteista lähtien, kuulee mitä jääkausi tarkoitti Virolle ja ympäröiville maille sekä oppii ihmisen vaikutuksista ilmastoomme nyt. Keskuksella palvelee kahvila Jääkarhu ja sen pihapiiristä voit lähteä lautta-ajelulle järvelle. Muutaman sadan metrin päässä keskuksesta on myös uimaranta.

Peipsijärven alue sijaitsee noin 45 minuutin ajomatkan päässä Tartosta itään. Alue on säilyttänyt omaperäisyytensä, jonka juuret juontavat syvälle historiaan. Peipsijärven ranta-alueen erikoispiirteet syntyvät kolmen kulttuurin sekoittumisesta. Vanhin niistä on jo vuosisatoja sitten alueelle asettautuneet vanhauskoiset. He ovat saaneet elinkeinonsa perinteisesti kalastuksesta ja sipulin viljelystä. Virolaiset ovat puolestaan viljelleet maata ja tehneet työtä kolmannen kulttuurin, baltiansaksalaisten kartanoiden, hyväksi. Ennen niin suljettu vanhauskoisten kulttuuri on avautunut viime vuosina. Alueen kaakkoiskulmasta löytyy myös vielä erikoinen setokansa, jota voisi lähinnä verrata Suomen kolttasaamelaisiin. Setojen lauluperille eli leelo on osa UNESCOn aineetonta kulttuuriperintöä. Leelotaminen on setojen tapa ilmaista ajatuksia ja tunteita, vaalia muistoja sekä välittää niitä eteenpäin nuoremmille sukupolville.

Rajattu maantieteellinen alue hämmästyttää kulttuuriensa rikkaudella ja monimuotoisuudella. Alueen merkittävimmät kylät ovat Alatskivi, Kolkja ja Rajakylälle. Alueen tunnetuimpia nähtävyyksiä on Alatsikiven linna, ainuusulisten kirkko ja alueen ikonimaalaukset.

Alue hemmottelee matkailijaa myös luonnoltaan, sillä idästä se rajautuu Euroopan viidenneksi suurimman järven, Peipsin rantaan. Järven rannassa on hohtavan valkoisia hiekkarantoja ja se jakautuu keskeltä Viron ja Venäjän alueisiin.

Tarton joulutoria koristavat loistelias joulukuusi sekä idyllinen piparkakkumökki. Jouluisia tuotteita pullollaan olevista myyntikojuista voi ostaa paikallisia taidokkaita käsitöitä, maistuvia jouluherkkuja ja muuta mukavaa pukinkonttiin. Tarton talvitanssijuhlat kuuluvat tärkeänä osana Tarton joulutoria, kuin myös kuuluisa, mystinen Tarton henki. Joulutoripäivä vaihtelee vuosittain.

Virossa juhannusaatto on aina 24.06. ja sitä edeltävänä päivänä eli  23.6. vietetään Voitonpäivää Viron vapaussodassa vuonna 1919 saavutetun voiton kunniaksi.  Hyvin monet lähtevät juhannukseksi pois kaupungeista, maaseudulle, maalaistaloille tai luontoon. Jos tämä ei ole mahdollista, he rakastavat lähteä meren rannalle tai kokoontua ystävien kanssa puutarhajuhliin. Juhannuksen viettoon kuuluu isot kokkotulet, laulu ja tanssi sekä grillaus, juhannustaiat ja juhlinta aamuun asti. Sekä Voitonpäivä (Võidupüha) että Juhannus (Jaaniõhtu & Jaanipäev) ovat tärkeä osa Viron kulttuuriperintöä – ne yhdistävät kansallista identiteettiä, perinteitä ja yhteisöllisyyttä.