Riian Vanhakaupunki – omatoiminen kävelykierros

Tutustu IMT:n laajaan Riian matkojen valikoimaan.

Nykyään luterilaisena kirkkona toimiva Pyhän Johanneksen kirkko rakennettiin alun perin dominikaanisen veljeskunnan luostarikappeliksi vuosina 1234 – 1297. Uskonpuhdistuksen aikana kirkkoa käytettiin hevostallina, navettana sekä asevarastona. Vuonna 1582 Johanneksen kirkko siirtyi latvialaisen seurakunnan omistukseen. Kuitenkin Riian latvialaiselle luterilaiselle seurakunnalle pieni luostarikirkko oli liian ahdas, joten vuosina 1587–1588 sitä laajennettiin uudella alttariosalla, ja goottilaistyylinen kirkko sai manerismin ja barokin tyylipiirteitä.

Johanneksen kirkkoon liittyy legenda – 1400-luvulla kaksi dominikaaniluostarin munkkia halusivat tulla pyhimyksiksi, minkä vuoksi heidät muurattiin elävältä kirkon seinään. Niin kauan kuin munkit olivat elossa, riikalaiset ruokkivat heitä seinään jätetyn erityisen aukon kautta. Kuitenkin munkkien kuoltua paavi ei julistanut heitä pyhimyksiksi. Heidän muistokseen kirkon ulkoseinässä on ristinmuotoinen aukko.

Bremenin soittoniekat on nähtävyys, joka perustuu Grimmin veljesten samannimisen satuun. Bremenin kaupunki lahjoitti monumentin riikalaisille vuonna 1990, ja se symboloi kaupunkien historiallista yhteyttä hansakaupunkeina. Patsas kuvaa haukkuva koiraa, joka seisoo karjuvan aasin selässä. Naukuva kissa seisoo kaksikon päällä kiekuva kukko selässään.

Patsaan uskotaan tuovan onnea ja hyvää tulevaisuutta, jos koskettaa eläinten kuonoja – erityisesti aasin kuonoa, joka onkin kiillotettu kirkkaaksi kaikkien kosketuksista.

Toinen uskomus liittyy itse sadun sanomaan: soittoniekat symboloivat vapautta ja mahdollisuutta parempaan elämään, mikä voi tarkoittaa rohkeutta muuttaa elämänsä suuntaa tai voittaa haasteita. Jotkut myös uskovat, että patsaan katsominen voi tuoda hyviä ideoita ja inspiraatiota.

Pyhän Pietarin kirkko on Riian korkein kirkko sekä merkittävä 1200-luvun goottilaistyylinen arkkitehtoninen muistomerkki. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1209. Myöhemmin sitä on useaan otteeseen uudistettu ja laajennettu. Vuoden 1666 tuhon jälkeen kirkon torni rakennettiin uudelleen ja se sai barokkityylisen muodon. Torni taas tuhoutui toiseen maailman sodassa. Sodan jälkeen uudelleenrakennettuun torniin asennettiin hissi.

Nykyään kirkon tornista 57 metrin korkeudessa voi ihailla henkeäsalpaavaa näkymää Riian kaupunkipanoraamaan – keskiaikainen ja moderni Riika, Väinäjoki laajoine satamineen sekä Riianlahden upea maisema. Kirkossa pidetään myös konsertteja ja taidenäyttelyjä.

Upeasti entisöity kauppiaan talo rakennettiin vuonna 1695 lasimestaria varten. Nimi tulee talon alakerrassa 1900-luvun alussa sijainneesta Mentzendorff-herkkukaupasta. Museona toimiva rakennus kuvaa Riian kauppiaiden elämää 1600- ja 1700-luvuilla. Sen jokainen huone on sisustettu tietyn aikakauden mukaan.

Mielipiteitä puoleen jos toiseenkin herättävä Latvialaisten kiväärimiesten graniittinen patsas on seisonut paikallaan vuodesta 1970. Se kuvaa kolmea ankarailmeistä hahmoa. Kiväärimiehet olivat aikanaan Venäjän armeijan osasto, joka muodostettiin puolustamaan isänmaata Saksaa vastaan vuonna 1915. Myöhemmin osa kiväärimiehiä radikalisoitui ja kannatti Leniniä Venäjän vallankumouksessa vuonna 1917. Jotkut heistä palasivat takaisin Latviaan, toisista tuli Leninin uskollisimpia tukijoita Venäjän sisällissodassa. Osa latvialaisista näkee kiväärimiehet latvialaisina sotasankareina, kun muita monumentti muistuttaa synkeistä ajoista neuvostovallan alla.

Ethän unohda katsastaa kauniisti suunniteltua Mustapäiden taloa, joka on yksi Riian ”Must see” -nähtävyyksistä. Rakennus valmistui vuonna 1334, ja sen alkuperäinen tarkoitus oli toimia tapaamis- ja juhlapaikkana kaupungin kiltalaisille. Mustapäiden kilta, joka koostui pääosin naimattomista saksalaisista kauppiaista, vuokrasi taloa vuodelta 1477. Vilkkaat ja eloisat mustapäät hoitivat tässä liiketoimiaan ja järjestivät upeita juhlia ja konsertteja. Heidän innostuksensa teki talosta yhden kaupungin tärkeimmistä kulttuurikeskuksista, joka vaikutti koko kaupungin yhteiskunnalliseen elämään.

Riian kaupungintalo on kaupungin hallinnollinen keskus ja Riian kaupunginvaltuuston kokoontumispaikka. Alkuperäinen rakennus hävitettiin toisen maailmansodan aikana, rakennus palasi paraatipaikalleen Kaupungintalon aukiolle, kun se rakennettiin uudelleen uusklassiseen tyyliin vuonna 2001. Rakennuksen katon kellotorni soittaa kellojaan tasatunnein, joten lomalaiseltakaan ei ajantaju pääse täysin katoamaan.

Riian tuomiokirkko makaa Vanhankaupungin ytimessä. Massiivinen katedraali perustettiin vuonna 1211 Riian hiippakunnan istuimeksi. Sen valtavat rakenteet ilmentävät sekalaisia tyylejä kuten romaanista ja goottilaista tyylisuuntaa, barokkia ja renessanssia. Sisätiloiltaan kirkko on melko askeettinen, mutta sieltä löytyy mahtavat, vuonna 1884 asennetut urut, jotka olivat aikanaan maailman neljänneksi suurimmat.

Kirkossa pidetään urkukonsertteja melkein joka päivä.

Suuri kilta perustettiin 1200-luvulla, ja se vakiinnutti kaupankäynnin monopolin Riikaan vuosisatojen ajaksi. Sen nykyinen tyyli on uusgoottilaista, joka juontaa juurenta vuosien 1853 ja 1860 välille, jolloin rakennus kunnostettiin. Killan jäsenyyttä pidettiin erittäin arvokkaassa asemassa, ja se oli varattu vain varakkaille saksalaisille kauppiaille. Nykyään Latvian filharmoninen orkesteri tekee esiintymisiä rakennuksessa.

Pieni kilta perustettiin saksalaisille käsityöläisille ja kauppiaille edistämään heidän etujaan, mutta ei saavuttanut läheskään yhtä suurta vaikutusvaltaa kuin Suuri kilta. Nykyinen rakenne valmistui 1800-luvulla, ja sitä pidetään piirteiltään vangitsevampana kuin Suurta kiltaa.

Kuuluisa Kissatalo on Riian rakastetuimpia nähtävyyksiä. Vanukkaankeltainen jugend-tyylinen rakennus valmistui vuonna 1909. Sen tunnistaa torneissa komeilevista mustista kissapatsaista.

Talolla on kiehtova tarina, jonka mukaan sen omistaja, varakas liikemies, haikaili Riian Suuren killan jäsenyyttä. Miehen hakemus kuitenkin hylättiin, sillä hän oli latvialainen ja jäsenyys oli mahdollista vain Saksan kansalaisille. Hylkäämisen vuoksi liikemies järjesti rakennuksen torneihin kissapatsaat, joiden takapuolet oli suunnattu Suuren killan suuntaan. Myöhemmin patsaat aseteltiin uudelleen ja liikemiehelle annettiin killan jäsenyys.

Sylinterinmuotoinen Puuteritorni on ainoa jäljellä oleva 18 kaupunkia aikoinaan suojelleesta puolustustornista. Sen perustukset ulottuvat 1300-luvulle, mutta muuten rakennelma ajoittuu 1650-luvulle. Ruotsalaiset tuhosivat alkuperäisen tornin vuonna 1621, ja se jouduttiin rakentamaan uudelleen. Nimi Puuteritorni johtuu rakennuksen historiasta ruudin säilyttämispaikkana. Tornin punatiiliset seiniin on upotettu tykinkuulia lukuisten piiristysten vuoksi. Nykyään torni on osa Latvian Sotamuseota.

Keltainen kortteli Vanhassakaupungissa on nimeltään Jaakobin Kasarmit. Torņa-kadun toiselle puolelle sijoittuvat rakennukset ovat kuin koristeltu punaisilla katoilla. 1600-luvulla valmistunut rakennus majoitti alun perin ruotsalaisia sotilaita, mutta nykyään Jaakobin Kasarmeilla sijaitsee lukuisia ravintoloita ja kauppoja, mutta se on aiemmin toiminut myös taiteilijoiden yhteisönä.

Ruotsalainen portti on kestävä maamerkki Riian Vanhassakaupungissa. Se on yksinkertainen kaarikäytävä, joka kulkee kolmikerroksisen talon alta. Se on ainoa jäänne kahdeksasta 1600-luvulla Ruotsin vallan aikaan rakennetusta portista. Perimätiedon mukaan portti rakennettiin luvattomasti varakkaan kauppiaan toimesta, jotta hän saisi suoremman kulun varastollensa. Toisen teorian mukaan se oli rakennettu Jaakobin kasarmin sotilaiden väyläksi. Usein juuri vihityt pariskunnat kulkevat portin ali avio-onnen taatakseen.

Kolmen veljeksen talot ovat rivistö vanhoja rakennuksia Mazā Pils -kadulla. Legendan mukaan talot kuuluivat saman perheen jälkeläisille, ja saivat nimensä heidän mukaansa. 1400-luvulla rakennettu rakennusnumero 17 ilmentää hollantilaista ja goottilaista tyyliä, ja on vanhin kivinen asuinrakennus Riiassa, joka on säilynyt nykypäiviin asti. Keskellä sijaitseva rakennusnumero 19 on ehkä kolmikon kaunein. Se edustaa 1600-lukua ja holantilaista manerismin tyylisuuntaa. Viimeinen rakennus valmistui 1700-luvulla ja on numeroltaan 21.

Talon erikoiskoristelu on hirviön maski oven yläpuolella, jonka tarkoitus oli karkottaa pahat henget ja varkaat. Rakennusryhmässä sijaitsee Arkkitehtuurimuseo, joka on avoinna arkisin ilmaiseksi. Keltaisen ”veljeksen” kautta pääsee myös talojen pihalle.

Saeima eli Latvian parlamenttitalo ei ehkä erottuisi edukseen, ellei sen eteen olisi parkkeerattu ministereiden autoja. Uusrenessanssin tyyliä mukaileva rakennus valmistui vuonna 1867, ja sitä käytettiin paikallisen herrasväen tapaamispaikkana. Toisen maailmansodan aikana rakennus toimi tunnetun SS-komentaja Friedrich Jeckelnin päämajana, joka oli vastuussa tuhansien juutalaisten kuolemasta.

Pörssitalon taidemuseo sijaitsee vaikuttavassa rakennuksessa, joka tuo mieleen elegantin Venetsian palazzon. Se rakennettiin vuonna 1856 koristeellisen italialaisen renessanssityylin mukaan, mutta rapistui vuosien laiminlyönnin ja tulipalon vuoksi. Se remontoitiin kauttaaltaan ja vuonna 2011 se avasi ovensa Pörssitalon taidemuseona, josta löytyy Latvian suurin kokoelma ulkomaista taidetta. Eurooppalaisen taiteen lisäksi museolla on laaja kokoelma itämaista ja intialaista taidetta.

Pyhän vapahtajan kirkko on soma punatiilinen uusgoottilainen rakennus, joka on ainoa anglikaaninen kirkko Riiassa. Se rakennettiin englantilaisista tiilistä vuonna 1857 brittien omistamalle maakappaleelle brittiläisten kauppiaiden toimesta. Neuvostovallan aikana se muuntautui opiskelijoiden kansoittamaksi discoksi ja äänitys-studioksi, kunnes vuonna 1991 se avattiin jälleen kirkkona.

Riian linna on seisonut Daugava-joen rannalla yli seitsemänsadan vuoden ajan. Vuosisatojen aikana se on useaan otteeseen tuhoutunut, kokenut lukuisia hallitsijoita ja sotia. Nykyään Riian linnan pohjoisosa toimii Latvian presidentin virka-asuntona, mutta linnan toiseen siipeen, peruskorjauksen jälkeen, on pikkuhiljaa palaamassa Latvian historian museo. Rakennustöiden aloittamisesta vuonna 1330 aina vuoteen 1562 asti linnaa hallitsi Liivinmaan ritarikunta, ja se oli mestarien residenssi. Myöhempinä vuosisatoina Riian linnassa asuivat puolalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset hallitsijat. Vuonna 1922 linna muutettiin Latvian presidentin virka-asunnoksi, ja neuvostovalta-aikoina siellä toimi Pionierien linna.

Riian linnaa ympäröi useita tarinoita ja legendoja. Kuten kaikilla vanhoilla linnoilla, myös Riian linnalla on oma kummituksensa, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt, mutta jonka sanotaan aiheuttavan ääniä huonekalujen siirtämisestä. Kuitenkin muinaisina aikoina Riian linnassa huomattiin ennusmerkki, joka ennusti Liivinmaan kohtalon. Vuonna 1579, kun Puolan kuningas Stefanus piiritti Pleskavia, linnalle lensi haikara – se halusi rakentaa pesän paikkaan, jossa oli elänyt korppi jo vuosikymmeniä. Kuukauden kestäneen taistelun jälkeen haikara oli ajanut korpin pois. Ennustusten tuntijat selittivät tämän – korppi edusti saksalaista vallan aikaa, kun taas haikara, joka ajoi sen pois, symboloi puolalaisia, jotka ottivat saksalaisten paikan Liivimaassa.

Kartta