Riian Vanhakaupunki – omatoiminen kävelykierros

Tutustu IMT:n laajaan Riian matkojen valikoimaan.

Nykyään luterilaisena kirkkona toimiva Pyhän Johanneksen kirkko rakennettiin alun perin dominikaanisen veljeskunnan luostarikappeliksi vuonna 1234. Kirkkoa käytettiin myös jonkin aikaa asevarastona, ja se tuhoutui 1400-luvulla kaupungin taisteluissa liiviläisiä vastaan. Luterilaisten saadessa kirkon haltuunsa he laajensivat sitä manierismin ja barokin -tyylisuuntia mukaillen. Sisätiloiltaan Pyhän Johanneksen kappeli on goottilaisen arkkitehtuurin mukainen. Kansantarinan mukaan kaksi Pyhän Johanneksen kirkon dominikaanimunkkia tavoittelivat 1400-luvulla pyhimyksen elämää ja sulkivat itsensä kirkon eteläiseen seinään, jonne he lopulta menehtyivät.

Bremenin soittoniekat on nähtävyys, joka perustuu Grimmin veljesten samannimisen satuun. Bremenin kaupunki lahjoitti monumentin riikalaisille vuonna 1990, ja se symboloi kaupunkien historiallista yhteyttä hansakaupunkeina. Patsas kuvaa haukkuva koiraa, joka seisoo karjuvan aasin selässä. Naukuva kissa seisoo kaksikon päällä kiekuva kukko selässään.

Pyhän Pietarin kirkko on yksi Riian tärkeimmistä kirkoista. Se dominoi taivaanrajaa kolmikerroksisella tornillaan. Kirkko on liiviläisten rakentama ja alun perin tehty puusta. Alkuperäinen rakennelma ei ole kuitenkaan säilynyt jälkipolville. Katolilaisuuden tilalle tuli luterilaisuus vuonna 1523. Lukuisten korjaustoimenpiteiden vuoksi nykyinen kirkko edustaa useita eri arkkitehtuurin tyylejä, joista romaaninen ja barokki ovat hallitsevia.

Upeasti entisöity kauppiaan talo rakennettiin vuonna 1695 lasimestaria varten. Nimi tulee talon alakerrassa 1900-luvun alussa sijainneesta Mentzendorff-herkkukaupasta. Museona toimiva rakennus kuvaa Riian kauppiaiden elämää 1600- ja 1700-luvuilla. Sen jokainen huone on sisustettu tietyn aikakauden mukaan.

Mielipiteitä puoleen jos toiseenkin herättävä Latvialaisten kiväärimiesten graniittinen patsas on seisonut paikallaan vuodesta 1970. Se kuvaa kolmea ankarailmeistä hahmoa. Kiväärimiehet olivat aikanaan Venäjän armeijan osasto, joka muodostettiin puolustamaan isänmaata Saksaa vastaan vuonna 1915. Myöhemmin kiväärimiehet radikalisoituivat ja kannattivat Leniniä Venäjän vallankumouksessa vuonna 1917. Jotkut heistä palasivat takaisin Latviaan, toisista tuli Leninin uskollisimpia tukijoita. Osa latvialaisista näkee kiväärimiehet latvialaisina sotasankareina, kun muita monumentti muistuttaa synkeistä ajoista neuvostovallan alla.

Ethän unohda katsastaa kauniisti suunniteltua Mustapäiden taloa, joka on yksi Riian must see -nähtävyyksistä. Rakennus valmistui vuonna 1334, ja se alkuperäinen tarkoitus oli toimia tapaamis- ja juhlapaikkana kaupungin kiltalaisille. 1600-luvulla Mustapäiden kilta, joka koostui pääosin naimattomista saksalaisista kauppiaista osti talon asuinpaikakseen. Rakennus palveli vallattomana poikamiesboksina kaupunkielämän keskiössä, ja siitä tuli Riian kosmopoliitti- ja kauppiaselämän symboli.

Riian kaupungintalo on kaupungin hallinnollinen keskus ja Riian kaupunginvaltuuston kokoontumispaikka. Alkuperäinen rakennus hävitettiin toisen maailmansodan aikana, rakennus palasi paraatipaikalleen Kaupungintalon aukiolle, kun se rakennettiin uudelleen uusklassiseen tyyliin vuonna 2001. Rakennuksen katon kellotorni soittaa kellojaan tasatunnein, joten lomalaiseltakaan ei ajantaju pääse täysin katoamaan.

Riian tuomiokirkko makaa Vanhankaupungin ytimessä. Massiivinen katedraali perustettiin vuonna 1211 Riian hiippakunnan istuimeksi. Sen valtavat rakenteet ilmentävät sekalaisia tyylejä kuten uusgoottilaisuutta, romaanista tyylisuuntaa, barokkia ja renessanssia. Sisätiloiltaan kirkko on melko askeettinen, mutta sieltä löytyy mahtavat, vuonna 1884 asennetut urut, jotka olivat aikanaan maailman neljänneksi suurimmat.

Suuri kilta perustettiin 1200-luvulla, ja se vakiinnutti kaupankäynnin monopolin Riikaan vuosisatojen ajaksi. Sen nykyinen tyyli on uusgoottilaista, joka juontaa juurenta vuosien 1853 ja 1860 välille, jolloin rakennus kunnostettiin. Killan jäsenyyttä pidettiin erittäin arvokkaassa asemassa, ja se oli varattu vain varakkaille saksalaisille kauppiaille. Nykyään Latvian filharmoninen orkesteri tekee esiintymisiä rakennuksessa.

Pieni kilta perustettiin saksalaisille käsityöläisille ja kauppiaille edistämään heidän etujaan, mutta ei saavuttanut läheskään yhtä suurta vaikutusvaltaa kuin Suuri kilta. Nykyinen rakenne valmistui 1800-luvulla, ja sitä pidetään piirteiltään vangitsevampana kuin Suurta kiltaa.

Kuuluisa Kissatalo on Riian rakastetuimpia nähtävyyksiä. Vanukkaankeltainen jugend-tyylinen rakennus valmistui vuonna 1909. Sen tunnistaa torneissa komeilevista mustista kissapatsaista. Talolla on kiehtova tarina, jonka mukaan sen omistaja varakas liikemies, joka haikaili Riian Suuren killan jäsenyyttä. Miehen hakemus kuitenkin hylättiin, sillä hän oli latvialainen ja jäsenyys oli mahdollista vain Saksan kansalaisille. Hylkäämisen vuoksi liikemies järjesti rakennuksen torneihin kissapatsaat, joiden takapuolet oli suunnattu Suuren killan suuntaan. Myöhemmin patsaat aseteltiin uudelleen ja liikemiehelle annettiin killan jäsenyys.

Sylinterinmuotoinen Puuteritorni on ainoa jäljellä oleva 18 kaupunkia aikoinaan suojelleesta puolustustornista. Sen perustukset ulottuvat 1300-luvulle, mutta muuten rakennelma ajoittuu 1650-luvulle. Ruotsalaiset tuhosivat alkuperäisen tornin vuonna 1621, ja se jouduttiin rakentamaan uudelleen. Nimi Puuteritorni johtuu rakennuksen historiasta ruudin säilyttämispaikkana. Tornin punatiiliset seiniin on upotettu tykinkuulia lukuisten piiristysten vuoksi. Nykyään torni on osa Latvian Sotamuseota.

Keltainen kortteli Vanhassakaupungissa on nimeltään Jaakobin Kasarmit. Torņa-kadun toiselle puolelle sijoittuvat rakennukset ovat kuin koristeltu punaisilla katoilla. 1600-luvulla valmistunut rakennus majoitti alun perin ruotsalaisia sotilaita, mutta nykyään Jaakobin Kasarmeilla sijaitsee lukuisia ravintoloita ja kauppoja, mutta se on aiemmin toiminut myös taiteilijoiden yhteisönä.

Ruotsalainen portti on kestävä maamerkki Riian Vanhassakaupungissa. Se on yksinkertainen kaarikäytävä, joka kulkee kolmikerroksisen talon alta. Se on ainoa jäänne kahdeksasta 1600-luvulla Ruotsin vallan aikaan rakennetusta portista. Perimätiedon mukaan portti rakennettiin luvattomasti varakkaan kauppiaan toimesta, jotta hän saisi suoremman kulun varastollensa. Toisen teorian mukaan se oli rakennettu Jaakobin kasarmin sotilaiden väyläksi. Usein juuri vihityt pariskunnat kulkevat portin ali avio-onnen taatakseen.

Kolmen veljeksen talot ovat rivistö vanhoja rakennuksia Mazā Pils -kadulla. Legendan mukaan talot kuuluivat saman perheen jälkeläisille, ja saivat nimensä heidän mukaansa. 1400-luvulla rakennettu rakennusnumero 17 ilmentää hollantilaista ja goottilaista tyyliä, ja on Riian vanhin kivirakennus. Keskellä sijaitseva rakennusnumero 19 on ehkä kolmikon kaunein. Se rakennettiin 1600-luvulla ja toimii nykyään Arkkitehtuurin museona. Viimeinen rakennus valmistui 1700-luvulla ja on numeroltaan 21. Se maalattiin vihreäksi, jotta väri karkottaisi pahoja henkiä.

Saeima eli Latvian parlamenttitalo ei ehkä erottuisi edukseen, ellei sen eteen olisi parkkeerattu ministereiden autoja. Uusrenessanssin tyyliä mukaileva rakennus valmistui vuonna 1867, ja sitä käytettiin paikallisen herrasväen tapaamispaikkana. Toisen maailmansodan aikana rakennus toimi tunnetun SS-komentaja Friedrich Jeckelnin päämajana, joka oli vastuussa tuhansien juutalaisten kuolemasta.

Pörssitalon taidemuseo sijaitsee vaikuttavassa rakennuksessa, joka tuo mieleen elegantin italialaisen huvilan. Se rakennettiin vuonna 1856 koristeellisen venetsialaisen renessanssityylin mukaan, mutta rapistui vuosien laiminlyönnin ja tulipalon vuoksi. Se remontoitiin kauttaaltaan ja vuonna 2011 se avasi ovensa Pörssitalon taidemuseona, josta löytyy Latvian suurin kokoelma ulkomaista taidetta. Eurooppalaisen taiteen lisäksi museolla on laaja kokoelma itämaista ja intialaista taidetta.

Pyhän vapahtajan kirkko on soma punatiilinen uusgoottilainen rakennus, joka on ainoa anglikaaninen kirkko Riiassa. Se rakennettiin englantilaisista tiilistä vuonna 1857 brittien omistamalle maakappaleelle brittiläisten kauppiaiden toimesta. Neuvostovallan aikana se muuntautui opiskelijoiden kansoittamaksi discoksi ja äänistystudioksi, kunnes vuonna 1991 se avattiin jälleen kirkkona.

Riian linna on seisonut Väinäjoen penkereellä jo 700 vuoden ajan. Se toimi aikanaan liiviläisten päämajana. Se on pitkän historiansa aikana nähnyt eri hallitsijoita, sotia ja hajottamista. Nykyään se toimii Latvian presidentin virka-asuntona mutta myös Latvian historian museona.

Kartta