Vasa-museo

Ainutlaatuinen Vasa -laiva

Vasa-museossa on esillä sotalaiva Vasa sekä yhdeksän siihen liittyvää näyttelyä, jotka herättävät eloon menneen aikakauden ja sen ihmiset. Vasa-laiva on maailman ainoa jäljellä oleva 1600-luvulla rakennettu laiva. Se on ainutlaatuinen taideaarre, jonka alkuperäisistä osista on säilynyt yli 95 prosenttia. Laivaa koristavat sadat veistokset.

Vasa rakennettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin käskystä ja sen rakentaminen kesti noin kaksi vuotta. Tukholmassa hollantilaisen laivanrakentajan Henrik Hybertssonin johdolla työskenteli yhteensä yli 400 henkilöä, jotka olivat puuseppiä, kuvanveistäjiä, maalareita, lasittajia, purjeentekijöitä, seppiä ja monien muiden ammattien edustajia. Vasa-laivassa oli kolme mastoa, joihin mahtui kymmenen purjetta. Laivan korkeus mastonhuipusta köliin oli 52 metriä, pituus keulasta perään 69 metriä, ja se painoi 1 200 tonnia. Valmistuttuaan Vasa oli yksi mahtavimmista laivoista, joita koskaan oli rakennettu. Valmistuttuaan Vasa-laivan oli tarkoitus olla yksi Ruotsin laivaston tärkeimmistä aluksista. Sen oli 64 tykistä suurin osa oli 24-naulaisia eli ne ampuivat suuria 11 kilon painoisia kuulia. Ruotsin noin kahdestakymmenestä sota-aluksesta ei yhdessäkään ollut niin paljon tai niin painavia tykkejä kuin Vasa-laivassa.

10. elokuuta 1628 juuri rakennettu sotalaiva Vasa nosti purjeet Tukholman satamassa. Juhlallisen tapahtuman kunniaksi laivan kyljen aukoista ulos työntyvistä tykeistä ammuttiin kunnialaukauksia. Mahtavan laivan edetessä hitaasti sataman suulta kohti nousi yhtäkkiä kova tuulenpuuska, jonka voimasta Vasa kallistui, mutta oikeni jälleen. Toinen tuulenpuuska kuitenkin kaatoi laivan kyljelleen. Vesi virtasi avointen tykinaukkojen läpi ja Vasa upposi pohjaan vieden mennessään 30-50 henkeä 150 hengen vahvuisesta miehistöstä.

1600-luvulla laivan rakentamisessa merikelpoiseksi käytettiin mittataulukkoja, joiden oli todettu toimivan hyvin. Säilyneistä asiakirjoista tiedetään, että Vasa-laivan piirustuksia muutettiin sen jälkeen, kun työt laivassa olivat alkaneet, koska kuningas halusi laivaan normaalia enemmän tykkejä. Sen vuoksi laivaan valitut mitat eivät enää olleet sopivia ja rakentajilla oli edessään aivan liian vaikea ongelma. Laivassa käytettiin korkeita kansirakenteita ja siinä oli kaksi suljettua kantta tykkejä varten. Sen pohja täytettiin isoilla kivillä, jotka toimivat painolastina ja pitivät sen vakaana vedessä. Vasa oli kuitenkin yläosastaan liian painava ja laivan 120 tonnin painolasti liian vähäinen.

Vasa näki päivänvalon seuraavan kerran vasta 333 vuoden päästä vuonna 1961. Yksityinen tutkija Anders Franzén, jota Tukholman saaristossa olleet hylyt olivat kiehtoneet jo lapsuudesta lähtien, oli aloittanut Vasa-laivan etsimisen jo 1950-luvun alussa ja hän löysi laivan vuonna 1956. Vasan upotessa aika oli pysähtynyt ja laivaa nostettaessa pelastettiin koskematon osa 1600-lukua. Jokaisella hylystä löydetyllä esineellä on tarinansa kerrottavanaan. Vasa-laivan mukana löydettiin yli 14 000 irrallista puista esinettä, joista 700 oli veistoksia. Veistokset käsiteltiin yksitellen säilöntäainein ja asetettiin sitten alkuperäisille paikoilleen laivaan. Löydettyjen esineiden joukossa oli myös miehistön jäsenten luut, heidän omaisuutensa ja laivan varusteet.

Vasa-laivan ja siihen liittyvien näyttelyiden lisäksi museosta löytyy hyvin varustettu kauppa ja korkealuokkainen ravintola. Museossa esitetään myös Vasa-laivasta kertovaa elokuvaa kuudellatoista eri kielellä. Vasa-museo houkuttelee vierailijoita enemmän kuin mikään muu museo Pohjoismaissa. Tukholmaan kannattaa tulla jo yksinomaan Vasa laivan takia.