Bongaa eläimiä luonnollisessa elinympäristössään

Lähde bongaamaan sympaattisennäköisiä lunneja, jotka tunnistaa oransseista räpyläjaloista, värikkäästä nokasta ja mustavalkoisesta höyhenpuvusta. Lunneja on helppo paikallistaa, sillä ne elävät suurissa yhdyskunnissa muun muassa Norjassa ja Islannissa. Pohjois-Norjassa sijaitsee useita lintuvuoria, joiden kallionkoloja lunnit pitävät pesimäpaikkoinaan. Hornøyan saari onkin ehkä koko Norjan tunnetuin lunnien bongauspaikka, vaikka lintuja voi nähdä muuallakin. Toinen hyvä paikka lunnien katseluun on myös Varanginvuonon Ekkeröya, jonka lisäksi Lofoottien Røst ja Gjesværstappan ovat samaan tarkoitukseen hyvin sopivia. Bleikin läheisyydessä Andan saarella pesii tuhansittain lunneja, joita voi katsella merelle pysähtyneen aluksen kyydistä esimerkiksi valas- ja hyljeretken yhteydessä. Islannissa Reykjavikin edustalla Akureyn ja Lundeyn saaret ovat tunnettuja lunnien bongauskohteita, joille järjestetään retkiä. Isafjördurin niemimaalta taas löytyy upea Látrabjargin lunnikallio. Sitä pidetään yhtenä Islannin huikeimmista nähtävyyksistä, jonka rinteillä pesii kymmeniä tuhansia lintuja. Lunnien katselun huippusesongit ajoittuvat keväälle ja kesälle, sillä linnut viihtyvät asuinsijoillaan maaliskuulta elokuulle.

Mahtavankokoiset valaat ovat jo suuren kokonsa vuoksi kunnioitusta herättäviä luontokappaleita, jotka kiehtovat monen Norjan, Islannin ja Azoreiden matkaajan mieliä. Miekkavalas, jonka vatsaa ja kylkiä koristavat valkoiset merkit, on huikea näky, kun se hyppää esiin merestä. Niitä näkee Norjan valassafareilla Lofooteilla ja Vesterålenissa, ja samalla merestä voi tunnistaa pallopäävalaita ja maailman suurimman pedon, jopa 15-metriseksi kasvavan kaskelotin. Muun muassa miekkavalaita, sinivalaita ja ryhävalaita tapaa myös Tromssan kaupungin lähivesillä, jonne järjestetään myös valassafareita. Myös Islanti on erinomainen paikka nähdä valaita. Sen vesissä uiskentelee ainakin sinivalaita, ryhävalaita ja miekkavalaita. Valassafarille pääsee Reykjavíkista, Snæfellsnesistä, Dalvíkin kylässä ja Húsavíkista. Paras aika retkelle on keväästä syksyyn. Lisäksi Portugalille kuuluvalta Azorien saariryhmältä järjestetään valassafareita. Useat retket lähtevät São Miguelin saarelta, mutta se ei ole saariryhmän ainoa paikka hypätä veneen kyytiin. Azorien vesissä uiskentelee yli 20 eri valaslajia kuten kaskelotteja, sinivalaita ja sillivalaita.

Mikä olisi ihanampaa kuin viettää aikaa veden äärellä katsellen, kun iloiset delfiinit sukeltavat sulavasti meressä. Voit ihastella leikkisiä otuksia monissa Euroopan kolkissa. Islannissa delfiinejä uiskentelee esimerkiksi Reykjavikin lähistön vesissä, mutta paras paikka lajin bongaamiseen löytyy pohjoisrannikolla sijaitsevasta kalastuskylä Húsavíkista, jonka viereen levittäytyvällä merenlahdella ruokailee delfiinien lisäksi valaita. Irlannissa delfiinejä voi nähdä useassa eri paikassa, mutta niistä tunnetuimpiin kuuluu Kilrushin kaupungin rannikko, jossa laji myös lisääntyy toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Dinglen kaupunki on myös hyvä paikka lähteä delfiinienbongausretkelle merelle. Ehkä kuulet retken aikana tarinan Irlannin kuuluisimmasta delfiinistä nimeltään Fungie, joka oli tunnettu vallattomasta ja leikkisästä luonteestaan. Espanjassa on useita kohteita, joiden edustalla viihtyy delfiinejä. Yksi niistä on Teneriffa Kanariansaarilla, josta pääsee päiväretkelle merten elämää ihailemaan. Lisäksi Gibraltarin salmelta lähtee retkiä katsomaan niin delfiinejä kuin valaitakin. Yksi elämän unohtumattomimpia kokemuksia on uida näiden ystävällisten ja uteliaiden eläinten kanssa luonnossa. Esimerkiksi Portugalissa Madeiran ja Azorien saarilla pääsee osallistumaan risteilyille, joilla on mahdollisuus käydä uimassa villidelfiinien kanssa niiden luontaisessa ympäristössä.

Kauniita ja sulavalinjaisia hevosia laiduntaa villeinä tai puolivilleinä muun muassa Latviassa, Unkarissa ja Bosnia-Herzegovinassa. Upeat eläimet käyskentelevät Latviassa meren äärellä lepäävän Papen luonnonpuiston niityillä. Kuumana päivänä hevoset saattavat hakea suojaa metsikön varjoisien puiden alta samalla kun ne viuhtovat häntiään pitääkseen ympärillä pörräävät kärpäset loitolla. Niitä voi ihailla vaikka luonnonpuiston kävelyreittien varrelta. Unkarissa Pustan loputtomilla ruohotasangoilla kukoistaa hevospaimenten kulttuuri, jonne matkailijat saapuvat hämmästelemään paikallisten taiturimaisia ratsastustaitoja. Lisäksi laajalle alueelle levittäytyvillä ruohotasangoilla sijaitsevassa Hortobágyn kansallispuistossa juoksee puolivilleinä eläviä przewalskinhevosia. Hevoset elävät laumoissa, joihin kuuluu ori ja tammoja varsoineen. Upeita luonnonkappaleita voi lähteä katselemaan opastetulla safarilla, joka starttaa Hortobágyn villieläinpuistosta. Upeassa Hutovo Blaton kansallispuistossa tapaa myös villihevosia, mutta puisto on tunnettu myös moninaisesta linnustostaan. Eläimet voi koittaa bongailla siellä esimerkiksi veneen tai kanootin kyydistä.

Jykevän euroopanbiisonin karvapeite on tummaa, sen hartioilla kohoaa kyttyrä ja päätä komistavat käyrät sarvet. Eläin on Euroopan suurin maanisäkäs, ja se elää laumoissa muun muassa Puolan Białowieżan metsässä. Laji kuoli aikoinaan sukupuuttoon luonnon oloista, mutta eläintarhassa elävien yksilöiden ansiosta se on onnistuttu palauttamaan takaisin luontoon. Kookkaan eläimen kohtaaminen luonnossa on unohtumaton elämys. Euroopanbiisonin voi nähdä Białowieżan metsää ympäröivillä niityillä tai puiden katveessa. Białowieżassa on erityinen ruokinta-alue, jossa voi biisoneiden lisäksi huomata esimerkiksi tarpaaneja, hirviä, peuroja ja villisikoja.

Pienikokoinen lepakko on maailman ainoa lentävä nisäkäs. Ne ovat yöeläimiä, joilla on hauska tapa nukkua pää alaspäin roikkuen. Lepakko on yhdistetty vampyyriin ja Draculan legendaan, josta Romania on hyvin tunnettu. Romaniassa elääkin hyvin tärkeä ja monimuotoinen populaatio lepakoita, joka koostuu yli 30 eri lepakkolajista. Ne eivät ovat kuitenkin kaukana legendojen verenimijöistä. Lepakoita tapaa useissa Romanian luolista. Yksi suurimmista lepakoiden asuinpaikoista sijaitsee juuri Draculan legendan kotikonnuilla Transsilviasssa. Se löytyy aivan Branin linnan lähistöltä Valea Cetatii -luolasta, jonne voi lähteä opastetulle kierrokselle. Toinen lepakoista tunnettu luola on Meziad, joka on nähtävyys hämmästyttävän suurien kammioidensakin ansiosta. Baia de Fierin kylän lähistöllä sijaitsevassa Naisten luolassa asustaa myös lepakoita, jonka lisäksi paikalliset uskovat että luolassa tapahtuu ihmeitä.

Jos olet eläintenystävä ja seikkailet Gibraltarinsalmella, käy katsomassa hauskoja mutta röyhkeitä magotteja eli Gibraltarin apinoita. Puolivillit apinat elävät vapaina Gibraltarin kallioilla, ja ne ovat melkein jokaiselle turistille mieleinen nähtävyys. Apinoiden ruokkiminen on kielletty, mutta todellisuudessa ne saavat paljon herkkuja niitä katsomassa käyviltä turisteilta. Magotit ovat luonteeltaan uteliaita ja ilmiselvästi ruuan perään. Ne penkovat taskut herkkujen toivossa ja ovat oppineet milloin paikallisilla koululaisilla on välitunti, jolloin on hyvä hetki kerjätä pientä välipalaa. Kuulemma ei ole tavatonta, että apina livahtaa avoimesta ikkunasta sisälle asuntoon penkomaan asukkaiden ruokavarastoja jättäen jälkeensä hävityksen kauhistuksen. Jopa matkailijoiden selkiin hyppäävien apinoiden kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä ne saattavat soman pörröisestä ulkonäöstään huolimatta myös purra.

Veikeät välimerenkameleonttiliskot ihastuttavat Euroopassa Maltalla, Kreikan Sámoksen saarella sekä Italian, Espanjan ja Portugalin etelärannikoilla. Ne vaihtavat väriään harmaan, ruskean ja vihreän sävyjen välillä mielialansa mukaan. Naarasliskoilla esiintyy myös keltaisia, oransseja ja vihreitä laikkuja. Laji kasvaa noin 30 senttimetrin mittaiseksi. Välimerenkameleontit ovat ihmiselle harmittomia, ja onnekkaat voivat erottaa niitä kiipeilemässä vehreiden puiden oksilla. Niiden erottaminen saattaa tosin olla vaikeaa, sillä väristyksensä ansiosta liskot sulautuvat kasvustoon, jonka lisäksi ne ovat varsin hidasliikkeisiä. Välimerenkameleontti on rauhoitettu Euroopan unionin alueella.

Tapaa majesteettisen ulkomuodon omaavia myskihärkiä, jotka tunnistaa käyristä sarvista, lyhyistä jaloista ja tumman karvan peittämästä jykevästä vartalosta. Dovrefjellin kansallispuisto on ainoa paikka Norjassa, jossa lajia pääsee katsomaan luonnossa. Rauhallisen luonteen omaavat 400-kiloiset eläimet laiduntavat kansallispuiston upeissa maisemissa, ja niihin pääsee tutustumaan opastetuilla retkillä tai näkemään vilauksen vaellusreitin varrella. Suureen eläimeen on kuitenkin syytä pitää turvallinen välimatka, vaikka se onkin luonteeltaan rauhaisa.

Ihaile valtavien siipien voimaa, jolla korppikotkat sysäävät itseään eteenpäin liihottaessaan taivaalla. Euroopassa niitä tavataan neljää eri lajia, joista hanhikorppikotka on yleisin. Se on juuri valtavien siipiensä ansiosta Euroopan toiseksi suurin lintu. Cresin, Krkin, Prvićin ja Plavnikin saaret Kroatiassa ovat merkittäviä lajin kannalta, sillä ne ovat ainoita maan paikkoja, joissa hanhikorppikotka pesii. Samalla ne ovat yksi hyvä vierailukohde, sillä esimerkiksi Cresin saarelle järjestetään retkiä, joilla voi nähdä lintuja. Serbiassa hanhikorppikotkia voi nähdä mahtavasta kanionistaan ja luonnostaan tunnetulla Uvacin erityisellä luonnonsuojelualueella, jossa elää Balkanin suurin yhdyskunta. Lisäksi Uvacissa tapaa helposti myös useita muita lintulajeja. Hanhikorppiakotkia tavataan muuallakin Euroopassa kuin Kroatiassa ja Serbiassa.