Meriton, Tallinnan suurin hotelli
Matkaa oli kolmisen kilometriä satamasta hotellille ja hitaalla kävelytyylilläni onnistuin kuluttamaan aikaa yli puoli tuntia. Matka ei ollut mitenkään kauhea, varsinkin kun jaoin sen kahteen osaan ja loppumatkankin kävelin kauniin puiston läpi.
Meriton Grand Conference & Spa Hotel. Pitkä nimi muistettavaksi, mutta se ei ollut mikään este valita tätä hotellia Tallinna-reissuni majoituspaikaksi. Laivani saapui satamaan 12.30 ja tiesin huoneenluovutuksen alkavan vasta kolmelta, joten ajattelin vierailla Oivalluskeskuksessa lähellä satamaa ja jatkaa sieltäkin sitten kävellen hotelliin. Matkaa oli kolmisen kilometriä satamasta hotellille ja hitaalla kävelytyylilläni onnistuin kuluttamaan aikaa yli puoli tuntia. Matka ei ollut mitenkään kauhea, varsinkin kun jaoin sen kahteen osaan ja loppumatkankin kävelin kauniin puiston läpi. Mutta jos minulla tavaroita olisi ollut yhtään enempää, olisin valinnut jonkin toisen keinon.
Ilmeisesti hotellin työntekijäkin olisi kannattanut muita keinoja päätellen hänen ihmettelevästä ilmeestä kertoessani aamupäiväkävelystäni. Viru-keskuksen bussiasemalta nimittäin pääsee ihan lähelle hotellia käyttämällä bussilinjaa 40. Kyydistä noustaan hotel ”Tallinn” (ilmeisesti tosiaan pysäkin nimi) kohdalla ja Meritonin hotelli on siinä melkein vieressä. Busseja starttaa linjalle päivällä 10 minuutin välein ja iltaisinkin useasti joka tunti. Lipun hinta lienee jossain yhden ja kahden euron välillä. Suomessa taksi on ainakin minulle viimeinen keino liikkua paikasta toiseen sen hintavuuden vuoksi. Mutta Tallinnassa tilanne voikin olla toinen, joten netistä katsoin taksin hinnoittelua. Aloitusmaksu on 2-5 euroa ja kilometrimaksu 0,5-1 euroa. Olen skeptinen, joten pyöristän aina kaiken ylöspäin. Eli jos aloitusmaksu on 5 euroa (pyöristetty ylös) ja matkaa viisi kilometriä (pyöristetty ylös) on hintaa euro per kilometri -periaatteella (pyöristetty ylös) 10 euroa. Jo kahdella tai kolmella ihmisellä taksista tulee edullinen ja helppo vaihtoehto. Harmittaa vain, etten testannut tätä teoriaa. Jos omalla autolla on liikkeellä, niin matkaa satamasta on vain kymmenen minuuttia.
Kun lopulta saavuin hotellille, oli taivaallista rojahtaa puhtaalle sängylle. Huoneeni oli tosi kiva. Ja huoneita tässä hotellissa tosiaan piisaa. 400 huonetta tekee tästä hotellista Tallinnan suurimman. Silti sisustukseen on jaksettu panostaa. Joka kerroksessa on sisustusväreinä käytetty jotakin Viron alueen kansallispuvun värejä. Mutta nyt täytyykin tarkentaa, että puhun uudesta puolesta. Hotellihan koostuu vanhasta ja uudesta puolesta, jotka on yhdistetty varsin saumattomasti. Uusi puoli on 5 vuotta vanha ja vanha puoli… nyt pidätelkää hengitystä… 15 vuotta vanha! Eli ihan teini-ikäinen vielä. Huoneet ovat isompia vanhemmalla puolella ja niihin saa jopa kaksi lisävuodetta. Sisustus on punamustaa, mutta hillityllä tavalla. Useimmat muista tiloista ovat uudella puolella eli uima-altaat, saunat, kuntosali, ravintolat, spa-osasto ja vastaanotto. Konferenssitiloja on molemmilla puolilla. Tosin vannomaan en voi mennä sijaintien suhteen, koska sisällä ei tosiaan helposti huomannut milloin siirrytään tenavatalosta teinitaloon.
Huoneen hintaan kuului kuntosalin ja uima-altaiden käyttö. Pakkohan niitä oli päästä kokeilemaan. Kuntosali oli uuden uutukaisen näköinen ja yksi seinistä oli lasitettu näkymä kylpyläosastolle. Kaikki olennaiset laitteet löytyivät ja telkkarista tuli koripallon MM-kisoja. En oikeastaan tiedä kumpaa tein enemmän – penkkiurheilin vai urheilin penkillä. Ne muutamat, jotka olivat samaan aikaan kuntosalilla, olivat kuin fitness-lehden sivuilta. Paikka siis selvästi tarvitsee ripauksen tuulipuku-tai Adidaksen raitaverkkariporukkaa luomaan rennompaa tunnelmaa. Kylpyläosastolla ei ole kuntorataa, joten siellä saattoi uida rauhassa tai istua poreammeessa. Kuntosalin jälkeen keskityin jälkimmäiseen. Tykkäsin myös höyrysaunasta ja suomalaisesta saunasta. Lempparijuttuni oli valtava kulho, josta saattoi ottaa jäämursketta ja hieroa ihoon.
Mutta se on kyllä erikoista, että hotellissa on oma konditoria-kahvila. Sain selville, että kaikki tuotteet tosiaan valmistetaan talon sisällä ja niitä myydään myös Stockmannissa ja verkkokaupassa.
Hotellilla on selvästikin konsepti: kaikki palvelut saman talon sisällä. Ei ole niinkään erikoista, että hotellilla on kokoustiloja. Täällä vain on monta ja todella isollekin porukalle. Ei ole niinkään erikoista, että hotellissa on ravintola. Täällä tosin on neljä. Ei ole niinkään erikoista, että hotellissa on kuntosali. Täällä on myös ryhmäliikuntasali. Mutta se on kyllä erikoista, että hotellissa on oma konditoria-kahvila. Sain selville, että kaikki tuotteet tosiaan valmistetaan talon sisällä ja niitä myydään myös Stockmannissa ja verkkokaupassa. Hyvästä syystä Stockmann leivonnaisia täältä tilaa, sillä maistamani sitruunamarenkitorttu oli tosi herkullista. Vielä kun saataisiin isompi lastenhuone ja vihannespitoisempi aamiainen, niin se olisi piste i:n päälle.
Hotellin asiakkaalle pieni tärppi: Jos näytät huonekorttipohjaasi, voit saada alennusta tietyissä liikkeissä Kristiine-keskuksessa. Kannattaa kysyä vastaanotosta, niin he antavat pienen lehtisen, josta löytyy käytettävissä olevia alennuksia. Kristiine-keskus sijaitsee vain parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä hotellilta ja se on todella tasokas. Liikkeitä yhtä paljon kuin Rocca al Maressa ja aivan yhtä monipuolisesti.
